Täydellistä

Aupair saapui tänne sunnuntaina ja olen niiiin nauttinut! Ihan täydellinen tyttö, lapsetkin otti hänet heti omakseen<3! Viimeinkin saan omaa aikaa ja sen lisäksi vielä hyvää juttuseuraakin.<3 Tuntuu ihan epätodellisesta ja ihmeelliseltä, että huomennakin on hoitaja täällä apuna ja ylihuomenna ja ja! 😀

Eilen oli taas niin täydellinen päivä! Torkuin aamulla ja näin unta (!), että tein kiitollisuusharjoituksia (Rhonda Byrne: Taikavoima -kirjan harjoituksia). Heräsin siihen, että kaksivuotias tuli viereen puoli seitsemältä. Halailtiin ja pussailtiin vähän aikaa ja noustiin tekemään aamupalaa. Aamupuuhien jälkeen lähdin käymään terveysasemalla labrassa. Tulikin vähän kiire, kun lähtiessä en heti löytänyt kaikkia papereita ja jouduin kävelemään vauhdilla ne kolme kilometriä sinne.. Edellisenä päivänäkin tuli käveltyä yli kuusi kilometriä neuvolareissun vuoksi.

WP_20160110_002

Vauvan kotiintulovaatteet<3

Paikan päällä olin kolme minuuttia myöhässä, mutta sain hoidettua asiani. Meinasin ihan romahtaa, kun olin niin kipeä joka paikasta ja olisin tilannut taksin kotiin, mutta käteistä rahaa ei ollut mukana. Sain puhelun juuri kun olin lähdössä kävelemään takaisin – mieheni oli tulossa erään paikallisen espanjalaisen miehen kanssa hakemaan minua! Meillä ei siis ole autoa täällä käytössä, ja tämä ystävällinen mies oli tarjonnut kyytiä. Voitte uskoa, että hymyilin leveästi, kun istuin auton kyytiin. 😀

Mies heitti meidät kotimme lähellä olevaan kahvilaan ja istuimme syömään aitoa brittiläistä aamupalaa. Tammikuun auringonpaiste lämmitti ja ai kun tuntui hyvältä!

Kotona aloin työstämään lastenkirjaprojekteja, joita aloittelin viime vuonna. Yksi saduista alkoi elämään omaa elämäänsä ja ihana innostuksen tunne sen mukana! Työpäivän jälkeen hain koululaisen koulubussilta ja saimme jutella kahdestaan matkalla. Ja tulla kotiin valmiille, aupairin tekemälle ruualle.<3

Ruuan jälkeen ystävä laittoi viestiä ja kutsui heille illaksi kyläilemään. Ilta olikin sitten ihan täydellinen – miehet pääsivät ensin käymään rauhassa salilla ja ottivat sen jälkeen lapset mukaan uimaan (sisäuima-altaille). Sillä aikaa istuimme ystäväni kanssa ravintolassa juttelemassa ja tilasimme iiiihanaa suklaakakkua. Suklaahemmottelun jälkeen kävimme vielä saunomassa kaikessa rauhassa kahdestaan. Täydellistä!

WP_20160113_007

Ihana siskoni on tulossa pian käymään täällä ja viipyy viikon verran, parasta! Ja sain vyöhyketerapiaan ajan ensi viikon tiistaille.. Silloin onkin jo raskausviikko 39+1. Viimeeksi synnytys lähti käyntiin juuri samana päivänä tehdyn vyöhyketerapian jälkeen.. Hui! 😀

Kiitos!

WP_20151128_004

WP_20151128_043

Olen ihan yllättynyt, miten nopeasti pieniin arkisiin asioihin tottuu. Olimme täällä keväällä viisi viikkoa ja silloin kaikki oli tietenkin täysin uutta. Kuten vaikka maitopurkki. x) Keväällä jopa inhotti käyttää maitoa, joka oli pakattu eritavalla kuin mihin oli tottunut. Nyt ruokaostokset näyttävät jo aivan tutuilta, eikä niissä ole mitään kummallista.

Samoin tuntuu tottuvan tähän asuntoon, pienine puutteineen ja erikoisine kalusteineen. Ihmisen mieli mukautuu yllättävän helposti.

WP_20151128_033

Positiivisiinkin asioihin voi tottua. Kuten vaikka siihen, että on ruokaa joka päivä, puhdasta vettä, lämmin koti, ystäviä, perhe, puoliso, auto käytössä ja/tai terveet jalat. Asioita voi helposti alkaa pitää itsestäänselvyyksinä.

WP_20151128_042

Kiitollisuus on huikea juttu! Se, kun huomaakin heti aamusta ympärillä nuo kaikki asiat ja paljon enemmän. Kiitos tästä lämpimästä peitosta, jonka alta sain herätä! Kiitos hammasharjasta. Kiitos lasten silmistä, jotka ovat niin täynnä iloa heti aamusta! Kiitos aamutossuista, jotka lämmittävät kylmällä lattialla. Kiitos auringosta, joka paistaa tänäkin aamuna! Kiitos terveydestä! Kiitos jääkaapista, josta voin ottaa viileänä pysynyttä ruokaa.

WP_20151128_048  WP_20151128_019[1]

Tänään haluan erityisesti kiittää koko perheen yhteisestä retkestä lähirantaan. Meiltä tähän huikeaan paikkaan on matkaa jopa 50m. 🙂 Ihana meri, ihana aurinko, ihana puoliso ja ihanat lapset. Kiitos!<3

WP_20151128_049[1]

Kolmas kerta toden sanoo?

Kolmas muutto Espanjassa takana ja ai että on ihanaa viimeinkin purkaa kaikki laukut! Matkalaukkuelämää ehdittiinkin viettää jo kuukausi. Edelliseen asuntoon ei tehnyt mieli purkaa tavaroita sen homeen vuoksi. 🙂

Meillä on ihan huikean moderni sisustus täällä uudessa asunnossa, kuten kuvasta näkyy. 😀

WP_20151002_14_57_42_Pro__highres

WP_20151002_14_58_48_Pro__highres

Uudessa asunnossa oli heti kiva leikkiä piilosta, kun kaapitkin oli vielä tyhjillään:

WP_20151001_13_26_07_Pro__highres       WP_20151001_13_26_28_Pro__highres

Espanjassa asumisen taso on hiukan erilaista kuin Suomessa. Tässä asunnossa ei onneksi haise pahalta, vaikka muuten onkin kulunut. Rahalla toki saa tasokkaita asuntoja täältäkin. Muutama yksityiskohta on hassu verrattuna Suomeen. Täällä on harvoin mitään kunnon eteisiä, naulakoista tai kenkäritilöistä puhumattakaan. Paikalliset on usein sisällä kengät jalassa, enkä ole nähnyt mattoja juuri missään asunnossa valmiina. Tässä on meidän eteinen:

WP_20151002_15_07_37_Pro__highres                                                                                                          Ulko-ovesta siis astutaan suoraan olohuoneeseen ja minnekäs ne kengät laitetaan? 😀 Toinen hassu juttu on, että pyykinpesukone on useimmiten keittiössä. Tässäkin talossa on jopa viisi makuuhuonetta ja silti pyykki pestään keittiössä ja kuivatetaan parvekkeella.

Vessoissa on myös yleensä bideesuihkun tilalta bidee-allas. Meillä meni hetki ihmetellessä, että mikä tuo on. Lasten kanssa kyllä verrattoman kätevä.

WP_20151002_17_58_46_Pro

Otsikkokuvassa näkyi jo meidän pihaa ja taloa ulkoapäin. Altaat on ihan kivat, lastenallas vaan on aika syvä ihan pienimmille. Kellukkeet auttaa ja näyttää siltä, että uiminenkin alkaa vähän sujua isommilla.

WP_20151002_14_55_30_Pro__highres

Meri näkyy parvekkeelta ja ikkunoista. Välissä on moottoritie, joten merenaaltojen ääni ei kuulu meille asti. 😉 Motarin alta pääsee pientä käytävää pitkin rantaan ja siellä kulkee mukava laudoitettu kävelytie rantaa pitkin.

IMG-20151002-WA0004[1]

Kuvassa koululainen on kävelemässä kouluun auringon noustessa. Öisin on jo viileää ja ihan aamulla saa olla vaatetta päällä. Päivällä on edelleen lämmin ja välillä kuumakin.

WP_20151002_15_09_13_Pro__highres   WP_20151002_15_09_27_Pro (2)__highres

Siinä vielä vierashuone tai tuleva aupairin huone ja näkymät sen ikkunasta. Tässä talossa on tarkoitus asua kesäkuun loppuun asti.<3

Keitä me olemme?

Meidän perhe on aika iloinen, äänekäs ja samalla rauhallinen perhe. Meitä on kuusi ja masussa kasvaa yksi uusi ihana ihminen.

2014-06-26-2106(0)

Olen Elena, 26-vuotias nainen, äiti, vaimo ja yrittäjä. Monta roolia ja monta tarinaa. 🙂 Useimmiten olen iloinen ja hyväntuulinen, ja haluan että tämäkin blogi voi tuoda iloa sinun päivääsi!

Olen oppinut rakastamaan elämää koko ajan enemmän. Lapsena se oli helppoa ja luonnollista, mutta jossakin vaiheessa aikuistuessa se helppous katosi. Viime vuosina olen löytänyt upeita avaimia omaan mielenhallintaan ja läsnäoloon. Näillä avaimilla elämä on alkanut taas näyttää sellaiselta seikkailulta, jossa ihan kaikki on oikeasti mahdollista!

Elämässä tapahtuu aina monenlaista ja yllättäenkin. Puolisoni isä kuoli kesällä vain 58-vuoden iässä. Suru ottaa aina aikansa. Kuolema on niin valtavan lopullinen tapahtuma. Kiitollisuudesta saa paljon voimaa ja lohtua.

Samalla viikolla, kun puolisoni isä kuoli, jouduimme hakemaan melkein viiden vuoden ikäisen yrityksemme konkurssiin. Onko vain meistä itsestämme kiinni, kuinka asioihin suhtaudumme? Olemme oppineet valtavasti viime vuosina. Kaikkein eniten olemme kiitollisia siitä, mitä olemme oppineet ihmisen henkisestä puolesta. Onko jokin tilanne ongelma, vai onko se mahdollisuus? 🙂

Meillä on puolisoni kanssa monenlaisia tavoitteita elämälle. Uskomme, että esimerkiksi tuon konkurssin piti tapahtua (vaikka emme itse olisi niin valinneetkaan) ja se oli vain yksi askel kohti unelmiamme!

WP_20150909_16_02_49_ProMuutimme viime viikolla Espanjaan ja siinä toteutui yksi pitkäaikaisista unelmistamme. Vanhin lapsemme (7v) meni täällä espanja-englanti kouluun ja sen avulla toteutuu haave antaa lapsille hyvä kielitaito. Aurinko lämmittää ja lapset rakastavat uida meressä. Elämä on todellakin ihmeellistä!

Tässä blogissa aion kirjoittaa elämämme tapahtumien lisäksi ainakin oivalluksista parisuhteessa, itsensä rakastamisesta, hetkeen pysähtymisestä ja sisäisestä menestyksestä.

Kiitos sinusta! ❤