Oletko sinä realisti?

Tykkään unelmoida suuria asioita. Joskus, kun kerron unelmistani, törmään epäuskoon ja jossain muodossa kysymykseen ”onko tuo nyt realistista?”. Eilen istuimme pitkästä aikaa kahdestaan saunan lauteilla ja Henri heitti ilmoille mielenkiintoisen ajatuksen: ”Realistinen asia on sellainen, johon on helppoa uskoa.”

Ja mihin sinä uskot? Mihin minä uskon? Mehän uskomme jokainen hyvin erilaisiin asioihin! Toisen realistinen on siis helposti toisen epärealistinen ja toisinpäin. 

Suurin osa uskomuksista muodostuu jo varhaislapsuudessa. Uskomus on asia, jonka uskoo ja tuntee olevan totta. On aika ihmeellistä pysähtyä ajattelemaan sitä, miten me kaikki koemme elämän lukemattomilla eri tavoilla. Ihmisellä on yhdellä elämän osa-alueella keskimäärin seitsemän hallitsevaa uskomusta. Kun aikoinaan aloin perehtyä mielen toimintaan, oli jännittävää tajuta se, miten helppoa uskomuksia oli muuttaa. Elämään tuli lisää joustavuutta: oikeastaan mikä tahansa on mahdollista! Jos muutan sisälläni olevia uskomuksia mistä tahansa asiasta, siihen liittyvä todellisuuteni muuttuu.

Isoin tavoitteeni tällä hetkellä on tuntea rakkautta ja mielenrauhaa. Tavoite on läsnä tässä hetkessä. Tämänkin tavoitteen kanssa olen saanut muokata uskomuksiani: voin olla onnellinen ulkoisista tekijöistä riippumatta. Suuriin unelmiini on sisältynyt aina myös fyysisiä asioita. Unelmissa ja tavoitteissa huikeaa on se, että niillä on tapana toteutua! Kun jokin asia vetää sinua puoleensa, se monesti tarkoittaa sitä, että se jollain tavalla kuuluu sinulle.

Kuulutko sinä siihen viiteen prosenttiin maapallon väestöstä, jolla on ylös kirjoitettuja tavoitteita? 

Kun alat kirjoittaa tavoitteitasi ylös, hakeudu ensin hyvään tunnetilaan. Hengitä syvään, hymyile, pompi, kuuntele suosikkimusiikkiasi tai tee jotain sellaista, mikä saa mielesi iloiseksi! Yksi hyvä keino on listata ylös kiitollisuuden aiheita: niitä asioita, joista voi tuntea kiitollisuutta juuri nyt. Kun olet päässyt hyvään tunnetilaan, aidot ja sinunnäköisesi tavoitteet löytyvät helpommin ja vaivattomammin.

Parisuhdevalmennuksissa ohjaamme osallistujia kirjaamaan omat tavoitteensa ylös. Ihmiset ovat lähettäneet ihan huikeita palautteita siitä, miten nopeasti he ovat nähneet suurien muutoksien tapahtuvan pelkästään sen voimalla, että he ovat selvittäneet sen, mitä he todella haluavat. On niin siistiä nähdä, miten nämä jutut toimii! 🙂

Viime vuonna tähän aikaan juhlimme Romeo-vauvan ristiäisiä Espanjassa. Aika kuluu niin nopeasti ja nyt meillä on jo reilun vuoden ikäinen hassutteleva ja huumorintajuinen taapero. Romeo on selvästi espanjalainen – pikkumies alkoi potkia palloa ennen kuin oppi kävelemään. 😀 Täällä on taas muutoksen tuulia ilmassa, kerron niistä näillä näkymin lisää seuraavassa postauksessa. 🙂

Lapsellinen parisuhde

”Silloin oli aikaa jutella tai vain olla hiljaa. Katsella yhdessä nuotiosta nousevia savukiehkuroita, ääretöntä tähtitaivasta. Jutella tulevaisuudesta ja yhteisistä unelmista. Rapisevat askeleet metsäpolulla olivat keveät ja täynnä nuoruutta, iloa.

Siinä ne kuivuivat – ensimmäiset yhteiset pyykit samalla pyykkinarulla. Miten somaa olikaan ripustaa niitä vierekkäin. Jossain vaiheessa tuli myös päivä, jolloin pyykkinarulla oli ihan pikkuruisiakin vaatteita, niin pieniä, että niistä piti ottaa monen monta kuvaa. Yhteinen unelma lapsesta, omasta lapsesta, oli toteutumassa.”

boy-1300401_1280

Ehkä mikään ei ole niin kasvattavaa kuin oman lapsen hoitaminen. On oltava epäitsekäs, on oltava ahkera, on otettava vastuuta, on jaksettava valvoa lukemattomia öitä – on tehtävä paljon sellaisiakin asioita, joita ei jaksaisi tehdä. Lapsen hoitaminen on työleiri. Silti siitä voi ja saa nauttia. Lapsi on ihana, lasta on helppoa rakastaa, lapsi osaa olla läsnä. Lapselta voi oppia paljon. Lapsen saaminen on niin iso juttu, että se täyttää elämän ja arjen ääripäillä: rakkauden täyteisillä ja työn täyteisillä hetkillä.

Parisuhde jää helposti isojen muutoksien jalkoihin. Muutokset laittavat arjen uusiksi: lapsen syntyminen on tästä iso esimerkki. Elämä täyttyy lapsesta ja alkaa pyöriä lapsen ympärillä. Kahden ihmisen välisestä suhteesta tulee monipuolisempi, monivivahteisempi. Lapsen lisäksi syntyy myös äiti ja isä. Vanhemmuuteen kasvaminen on prosessi, eikä se tapahdu yhdessä yössä. Jokainen joka saa lapsen, muuttuu jollakin tavalla ihmisenä. Sen vuoksi myös parisuhde muuttuu.

Toisen muuttuminen saattaa pelottaa. Pahin virhe pikkulapsiarjessa on se, jos parisuhteelle ei järjestetä lainkaan aikaa. Missä ovat nyt ne nuotiohetket? Jos ei ole aikaa jutella, ei voi tietää, mitä toinen ajattelee. Jos ei ole aikaa katsoa toista silmiin, tunneyhteys kylmenee.

couple-1190904_1920

Perheen yhteinen aika ei ole parisuhdeaikaa. Kahden ihmisen välinen suhde vaatii aina sille pyhitettyä kahdenkeskistä aikaa. Otatko sinä aina lapset mukaan, kun menet tapaamaan ystäviäsi tai harrastamaan? Ihan samalla tavalla on tärkeää kohdata oma puoliso myös ilman lasten seuraa.

Kun pääsee ihan kahdestaan hengähtämään, näkee koko arjen toisesta näkökulmasta. On helpompaa etsiä keinoja, jotka voisivat auttaa arjessa jaksamisessa. On helpompaa löytää kiitollisuuden aiheita omasta arjesta ja elämästä, kun katselee sitä välillä pienen askeleen päästä. 

Nämä lapsiperheen haasteet ovat sydäntämme lähellä. Vanhempien suhde on aina lasten koti. Parisuhteen hyvinvoinnista huolehtiminen tuo hyvinvointia paljon laajemmalle alueelle, kuin nopeasti ajattelisikaan. Olemme niin iloisia jokaisesta ihanasta palautteesta, joka kerta, kun saamme nähdä työmme tuloksia. Jos valmennukset eivät ole sinulle ennestään tuttuja ja haluat tutustua niihen lisää, löydät valmennuksemme täältä: www.parisuhdevalmennus.net

Dramatiikkaa parisuhteessa?

Ihmetteletkö joskus, mistä parisuhteen huonot hetket oikein syntyvät? Vaikka yhdessäolo olisi useimmiten onnellista ja mukavaa, silti välillä pintaan voi nousta ikäviä tunteita ja tilanteita.

Parisuhteessa kommunikointi on vastavuoroista. Jos toisen käytös yhtäkkiä muuttuu, sillä on välittömiä vaikutuksia myös toiseen puolisoon. ”Metsä vastaa niin kuin sinne huudetaan”. Oletko tullut ajatelleeksi, miten paljon oikeastaan voitkaan vaikuttaa parisuhteenne laatuun?

beach-193786_1920

Syvimmiltään ihmisen käyttäytyminen ohjautuu yleensä enemmän peloista kuin esimerkiksi tavoitteista tai unelmista käsin. Pelot ohjaavat meitä niin alitajuisella tasolla, että hyvin harvoin tiedostamme sitä, mistä käyttäytymisemme johtuu. 

Valmennuksissamme muistutamme osallistujia siitä, että niissä tarkoituksena on aina itsensä kehittäminen. Kukaan ei voi patistaa puolisoaan harjoittelemaan. Kukaan ei voi tehdä tehtäviä puolison puolesta. Suosittelemmekin tekemään tehtävät ensin aivan itse. Suurin osa hämmästyy miten suuri vaikutus sillä on!

Tavallisesti ihminen vetää puoleensa juuri niitä ihmisiä, joiden kanssa hän joutuu kohtaamaan tai saa kohdata pahimmat pelkonsa. Se tarkoittaa sitä, että hyvin todennäköisesti olet alitajuisesti etsinyt puolison, joka osaa ”toteuttaa” pelkojasi. Samoin sinä osaat toteuttaa puolisosi pelkoja. Tästä tietenkin syntyy ajoittain dramatiikkaa suhteeseen.

Kun toisen pelot alkavat hellittää, koko parisuhteen dynamiikka muuttuu. Puolisosi muuttuu joko tietoisesti tai tietämättään sen jälkeen, kun sinä itse muutut. Sinun ei tarvitse patistaa häntä muuttumaan tai tekemään tehtäviä. On toki hienoa, jos teette tehtäviä yhdessä ja voitte tukea toisianne. Mutta jokaisen on tehtävä työ aina itsensä sisällä. Sen vuoksi on jopa tehokkaampaa tehdä tehtävät aivan itsenäisesti, ettei edes alitajuisesti vieritä niistä vastuuta puolisolle.

Ihannetilanteessa toinen parisuhteen osapuolista huomaa, miten suuri mahdollisuus parisuhde on itsensä kehittämiselle. Parisuhde on mahtava mahdollisuus, sillä mikään ei ole yhtäaikaa niin kipeä ja tarkka peili, kuin läheinen ihmissuhde! ❤ 

Allaolevalla videolla kerron siitä, miksi oikeastaan aloimme pitää parisuhdevalmennuksia. Videolla puhutaan myös siitä, mitä vastuunottaminen merkitsee parisuhteessa. 🙂